Oikeiston ja vasemmiston ero?

Niin. Usein minulta on tultu kysymään: "Hei rockari, mikä ero niillä oikeistolla ja vasemmistolla olikaan? Kerro heti!" Tai sitten: "Hei Rokka Rockar, määrittele nyt äkkiä oikeiston ja vasemmiston ero, mä oon lähössä dokaamaan!"

Näitä kun kuuntelee niin väkisinkin tulee tarve tehdä kunnon tutkimusta ja analyysiä. Siispä tarkkailin maailmaa, luin poliittista historiaa ja kiskoin viinaa. Käytin myös atk:n huimaa laskentatehoa.

Lopputulos on tässä. Paras tapa esittää asia on esimerkki, todentuntuinen tilanne. Ja tässä se tulee.

Kuvitelkaa: on kesäpäivä. Sataman tienoilla terassilla istuu ryhmä ihmisiä. Heillä on paljon rahaa, he nauravat kepeästi ja kilistelevät shampanjalaseja. He ovat oikeistolaisia.

Terassia lähestyy saman kokoinen ryhmä. He kävelevät rennosti, ovat tulossa töistä. Heillä on iholla öljyä ja hikeä. He ovat voimakkaita ja karskeja. He ovat vasemmistolaisia.

Tämä työläisten porukka lähestyy shampanjaa lipittäviä juppeja.

"Hei kattokaa, mitä jengiä!" yksi vasemmistolaisista murjaisee.

"Joo, ei saatana, ihan tollasta ylisliipattua porukkaa! Hyi vittu!", komppaa toinen.

Terassin oikeistoryhmä taas kavahtaa. Yksi heistä kysyy silmiään räpytellen:

"Uih, mitä ihmisiä nuo ovat? Kamalan köyhiltä näyttävät!"

"Juu, siis tosi epämuodikkaita", vastaa toinen.

"Onnex me ollaan tyylikäämpii. Uih, anna sitä kaviaaria, oih! Ihanaa!"

Vasemmistojengi astuu terassille röyhtäillen ja murahdellen.

"Nyt perkele bissee koneeseen! Se rentouttaa raskaan työpäivän jälkeen!" kuuluu yhden huudahdus.

"Oikeessa oot. Mitä hittoa säkin juppi tölläät?" karjaisee toinen oikeistolaisten pöytään vilkaisten.

"Niitä taitaa pelottaa! Meille on turha mitään ableismia tai eriarvosuutta tai rotusortoa tunkea! We are proud..." toteaa kolmas.

"Ei jumalauta mitä virnuilijoita nuokin on! Ja kato noita kuteita. Hyvä jos edes tunnistaa onko miehiä vai naisia. Kohta lätty lätisee jos ei tuo touhu lopu!" kuuluu neljännen julistus.

Yksi jupeista kavahtaa ja kiljaisee: "Apua, nuohan ovat todella brutaalia porukkaa! Ja hirveetä kieltä käyttävät. Lähetään siistimpään paikkaan, Palle ja Sven-Olof, oih..."

Että sellaista. Timantinkova analyysini päättyy tähän. Mutta todellakin lisää on tulossa myöhemmin!

Presidentinvaalit 2024

Tässä tärkeää infoa pressanvaaleista 2024:

Rock ratkaisee voiton. Ehdokas, joka uskaltaa syöksyä kadulle villin ihmismassan mukana moshaamaan, on voittaja. Winner. Ehdokas, joka uskaltaa meikata ja laittaa saatanasti niittejä ja pukeutua nahkaan – hän on brutaali voittaja, koko kisaa dominoiva voimajättiläinen!

 

Lue blogistani muita tärkeitä tiedotteita.

Tervetuloa punk-luolaan

Äskettäin kävi eräässä suomalaisessa kaupungissa näin. Kuulin tämän eräältä kaveriltani. Hän on luotettava. Hän on kova tyyppi.

Siisti, puku päällä kulkeva juppi käveli kadulla. Hän hämmästyi, kun tutun kahvilan kohdalla olikin jokin tummilla verhoilla suojattu uusi paikka. Hän ihmetteli. Mikähän ihmeen baari tuo tuollainen on, tällä hyvällä asuinalueella? Ei näytä kovin trendikkäältä.

 

Hän astui ovelle. Lompakko, puhelin, kokoomuksen jäsenkirja, kello, aurinkolasit, ensiapupakkaus – kyllä, kaikki olivat mukana. Hän sipaisi hiuksiaan entistä hienommiksi ja astui sisälle.

Musiikki pauhasi lujaa. Tuo jumputus, mitä ihmettä, eikö se ollut ohjelmoitu biitti vaan, ei jumalauta, se oli oikea rumpusetti, joka soitti bändin taustalla. Juppi meinasi revetä huvituksesta ja järkytyksestä. Tulikohan tuo kappale edes tietokoneelta vai vanhanaikaisesti cd-levyltä tai vinyyliltä?

Kitara alkoi soittaa rumpujen päälle. Se oli särökitara. Sehän repii sisuskalut paskaksi ja murjoo aivot muussiksi! Juppi alkoi olla shokissa.

 

Iso punk-karju, jolla oli paidassa jokin logo ja pääkallo, astui jupin eteen.

"No, peremmälle vaan!" iso äijä karjaisi. Juppi hätkähti.

"Juu, juu. Kyllä...minä tästä...heh...uh..."

"Mikä sua vaivaa?" karju karjaisi. Hänen taakseen ilmestyi epäilyttävä tyyppi, jolla oli pitkät mustat hiukset.

"Ei-ei mikään. Ajattelin ostaa drinksun...gulp..." Juppi löysäsi solmiotaan.

"Voi saatana! Kuulitsä Röde, tuo luihu meinaa ostaa oikeen drinksun. Voi vittu, ollanpas sitä hienoina!"

Juppi hoippui baaritiskille ja istui jakkaralle.

Karju ja pitkätukka seurasivat häntä. Karju taputti juppia olkapäälle.

"Kuule, luuletsä pääseväs noin helpolla? Että soluttautuminen tänne onnistuis näin helposti?"

"E-en mä mitään soluttaudu... Mä olen...rock..." Hikikarpalot kohosivat jupin otsalle.

"Tervetuloa...punk-luolaan!" karju huusi. Pitkätukka nyökytteli hänen takanaan.

"Ok. Punk on tosi kova, metallia mä palvon... Manowar..."

"Okei, annas tulla, mitä rock-bändiä kuuntelit viimeksi levyltä? Mikä levy?" pitkätukka tiukkasi ja kumartui tuijottamaan juppia silmiin.

 

"No tuota, heh, niitä on niin monia, että vaikea muistaa... Te olette niin köyhiä ja säälittäviä, että en tiedä, jaksanko kertoa... öh, siis tarkoitan, olette niin fiksuja ja asiallisia, että en tiedä, kehtaanko edes sanoa, olen aloittelija rockin portailla teihin verrattuna...", juppi soperteli ja rukoili mielessään: oi kokoomuksen jumalat, auttakaa, hjälp... "No hei kuulkaas, se oli Def Leppard! Ja albumihan oli...Adrenalize, tosi kova, siinä on adreanaliinii, voi viude kun lähtee tennistreeni sen jälkeen hyvin!"

"Hahhaa! Kuulitsä Röde! Ainakin tää jätkä yrittää!"

"Niin ja sitten tuo Slayerin Big City Nights, sitä biisiä kuuntelin...tota, vinyylisingleltä!" juppi lisäsi innostuneesti.

Karju ja pitkätukka-Röde jähmettyivät.

"Se on Scorpionsin kappale", Karju sanoi kylmästi. Sitten alkoikin aikamoinen ryöpytys. Karju hakkasi biljardikepillä baaritiskiä, repi juppia rinnuksista ja huusi:

"Nyt teit virheen, yritit kusettaa meitä! Sä taidat olla oikeesti juppi, näkeehän sen noista sun vaatteista! Oikeesti haluut tuhota tän mestan, jossa karu kansa kokoontuu! Oot vaan ableistinen sika! Jumalauta, pitihän se arvata. Irvinaama, vammaperse, imbesilli, paska! Sut höyhennetään täällä. Sun kaltasia ei kaivata täällä! Laitetaas vähän brutaalia kimuranttia teknistä death metalia soimaan. Kunnon mylly! Nyt tulit vittuilemaan väärille tyypeille. Pitääkö sut polttaa, häh? Sulla taitaa olla fobia, islamofobia ja mitä lie? Saatana mikä laiheliini säkin oot, täällä arvostetaan kunnon jykeviä lihapullia enemmän. Perkele! Kohta sun höyhennetään! Krää, krää!"

Kun juppi pääsi ulos baarista, hän oli helpottunut. Hän huokaisi ja virnisti ja suoristi solmiotaan. Ei noihin köyhiin voinut luottaa. No, nyt oli aika mennä treenaamaan sulkkista ihanien ystävien kanssa.

Kun rock iskee takaisin

Tiiättekste mitä? Joku on sanonu, että rock on kuollu! Ei muuten pidä paikkaansa. Rock on vain kerännyt vähän voimia, ja kohta se iskee, kuin miljoona vasaraa, joissa on sähkövastukset ja ydinpommit kiinnitettynä sikavahvalla teipillä!

 

Siellä nyt joku poppari virnuilee, että heh-heh, "niin varmaan, ei se tuu enää nousemaan, rock on painettu katuojaan ja sille nauretaan, tosi noloo sellanen likanen meno, pitää olla kato siistiä ja hienoo nykyisin, ollaan päästy uudelle tasolle, ei mitään tollasii raakoja ja hulluja juttuja, ihanaa tällasta siistiä jumpsutusta se olla pitää, tuus kattoo, tässä tietokoneella hiotaan soundit...säädetään tuosta, noin, ihanaa, ei tarvii itse soittaa..."

Pow! Crack! Rrrrruts!

"Au! Ei, mitä, ei kai, uurgh, argh..."

Drrrnnnn, drrrrrrrrrrnnn...

"Mitä, ei kai tuo ole moottorisaha, ja mitä, onko tuo tunkki ja sorkkarauta ja piikkilankaa, ja täh, oletteko tosissanne, tuhat litraa happoa, ei kai sinne ketään heitetäääää..."

 

Näin voisi käydä, jos joku epäilisi rockia. Onneksi väkivaltaa ei tarvitse harrastaa. Saa kuunnella rockia, painaa duunia, levätä, nukkua ym. Se on asiaa. Eikä tarvitse tapella. Siihen pyritään. Stay punk! Metal forever... Rock feelings to your soul!

Brutal back! Brutaali selkä!

Niin!

Mitä siinä tölläät? Tuu mukaan, Rock-fanaatikko on taas back!

Tässä aluksi vähän hauskaa fiilistä kehiin. Eli muistuma siitä, kun kerran sain bannit eli porttikiellon rock-punkfoorumille of metal, eli Punkinfinlandille. Yritin kirjautua, niin tulikin vain tuollainen viesti ruudulle. Hih! Se oli hauskaa. Mutta olen tulossa takaisin, pian... Soon... Jatkan sitten tykittelyä, mutta aluksi kirjoittelen aivan maltillisesti, totta kai!

 
Pressanvaalien meno kiihtyy. Olli Rehn on saanut kannattajakortit kerättyä! Hyvää treeniä ja harrastetta, ei turhaan lähtenyt kepun kautta ehdokkaaksi vaan tuollaista jännää puuhastelua. Varmasti kannattaa – voitto on lähes varma! Tai ainakin kymmenen parhaan joukkoon luulisin hänen pääsevän.

President of pain... presideth of painh...

Kuulin eilen keskustelun. Siinä pappi jutteli kahvilan pöydässä (Hesan kovien katujen raju kahvila, tosi tyly) jonkun naisen kanssa. Nainen kysyi, miksi Haavisto muka ei olisi hyvä ehdokas presidentiksi. Pappi kumartui lähemmäs häntä ja kertoi:

"Hän on...nahan ja niittien presidentti, demoni. Ruoskan ja liekkien hallitsija. Hän tuo ikuisen yön ja perversion – madnessin! Seinille tulee gay- ja rock-julisteita, heavy metal soi busseissa ja kaupoissa. Punk-asenne valtaa arkipäivän ja kampaamot. Se olisi sietämätöntä! Jumalakin suuttuisi. Hän ei ehdi ajoissa estää, hän on niin hidas. Meidän pitää auttaa häntä. Koska jos emme auta ja estä brutal leather demonin nousua presidentiksi, rakas God on niin vihainen, että hän heittää meidät kaikki helvettiin! Häntäkin jännittää, miten tulee käymään, ei hänkään näe tulevaisuuteen. Hän on ihana Jumala, joka rakastaa meitä, uuh!"

 

Aika jännä keskustelu.

Voisin kirjoitella tänne enemmän. Ehkä nyt alkaa aktiivisempi kausi – season of ROCK!

Onko Rock-fanaatikko back?

 Moni on viime aikoina kysellyt: "Missä on rock-fanaatikko?", "Missä Rock-fanaatikko oikein on?", "Missä Rock-fanaatikko oikein piileskelee?" ja niin edelleen. Onpa joku saattanut pohtia tuttaviensa kanssa työpaikan taukohuoneessa, lenkkipolulla, baarin pöydässä, saunan lauteilla tai linja-autossa: "Palaakohan Rock-fanaatikko pian takaisin?", "Mitenkähän Rock-fanaatikko meidät seuraavaksi yllättää?" tai "Samperi, saisimmepa kunnon latauksen rockia tälle kärsivälle planeetalle!"

Ja toden totta, olen back.

Tullut takaisin.

 

Arvatkaa, kuka on palannut! Rock-hitsin-fanaatikko!

Painukaa vittuun, diskohileet ja trip-flip-flop-trendiflippailijat! Rock tulee vielä hallitsemaan katuja. Ja se hallitsee armottomalla kouralla... Pilipalipoppareiden veri tulee vielä hyytymään.

 

Äskettäin sain niin sanotut bannit eli porttikiellon Punk in Finland -keskustelufoorumille. Pieni grillaus ja haasto johti siihen. En kerro, mitä nimimerkkiä käytin tällä kertaa. No, ehkä uusi nimimerkki on jo tulilla, ehkä jo hyvän aikaa kirjoitellut, tai ensimmäistä postausta kyhäävä. Ennen kunnon hurvittelua pitää tietysti kirjoitella maltillisesti ja huomaamattomasti, ja nimimerkillä, joka ei ole "Rockfanatic", "Rokkaava fanaatikko" tai "Rokkivajanen" tai muu vastaava. Joka tapauksessa, sinnekin foorumille tuuttaan tavaraa joskus lisää! Eivät pääse minusta niin helposti... Levitän rakkauden ja rockin sanomaa... Minulla on lihakset ja aivot. Minulla on haarniska. Tämä ritari ei luovuta, tämä mies ei lepää.

Ihanaa elokuuta!

Varoitus eräästä presidenttiehdokkaasta!

Presidenttikisa on käymässä kuumaksi. Ei ehkä vielä, nyt heinäkuussa -23, mutta myöhemmin tänä vuonna varmasti on kuumaa, hot!

 

Siispä tahdon varoittaa: yksi ehdokas voi muuttaa koko Suomen suunnan.

Hän on Halla-aho. Jussi Halla-aho.

Hän ei ole asiallisen ja järkevän ihmisen valinta. Hän on avain, portti hulluuteen ja rappioon. Jos hänet valitaan...pressaksi...mitä sitten? Minäpä kerron. Vienti ja tuonti hyytyvät, ympäristö pilaantuu, ihmiset raivoavat kadulla vihan vallassa, huutavat siis suoraa huutoa, ovat valmiina tappamaan. Armotta.

Hän on valinta sellaisille, jotka uskovat tuhoon ja kuolemaan, sairauteen ja maailman paloon. Hänen äänestäjänsä kuulevat synkistä mustista kuiluista kantautuvan ulvonnan, syvyyden olentojen äänen. Se sama ääni ajoi muinaisia heimoja hulluuden partaalle hyytävien jääkenttien viimassa, kun susilaumat lähestyivät. Se sama kumu kuului sielujen pohjakammioissa, kun ukkospilvet kerääntyivät taivaalle ja oli aika viimeisen taistelun, viimeisen anarkistisen ryntäyksen päin vihollisjoukkojen kuhisevaa levottomana väreilevää muuria, kurkusta kummuten viimeinen kuolemanvärssy, kun veri tuoksui tuulessa ja kirveenterät oli teroitettu tappamaan.

Jos siis haluamme fiksun presidentin, pitää valita joku muu. Olen varoittanut.