Fanaattista rockia

Autossaan istuva naiskyttä Ilona Röntsälä näkee Köppösen saapuvan aurinkoisessa kesäaamussa. Tällä on yllään rennosti farkut ja verkkaritakki, jonka alla on t-paita tuunatulla tekstillä. Köppönen istuu autoon toiselle etupenkille. "Hyvä, sä ajat, mä en oo ajokunnossa", hän murahtaa. "Et ajokunnossa? Hetkinen..." "No vitsi vitsi!" Köppönen remahtaa nauramaan. "En nyt kesken työviikon oo ratkennu ottamaan. Sitten viikonloppuna vasta. Sitten nimittäin lähtee!" Köppönen tekee kädellään pullonkallistusta muistuttavaa elettä ja hihittää. Hän aukaisee verkkaritakkinsa. Paidan loukkaava englanninkielinen teksti on nyt poissa. Sen tilalla on suomenkielinen teksti kaikessa älyttömydessään: MINÄ VIHAAN NEE... eikä mitään kirjaimia korvattu tähdillä. Röntsälä on kääntämässä virta-avaimesta mutta jää tuijottamaan Köppösen paitaa, joka peittää hänen leveää rintakehäänsä ja pulleaa mahaansa. "Siis...ei jumalauta. Noinko sä sitä tuunasit?" "Joo, n...

Tämä on tarina rikollisuudesta ja poliisista. Kovasta poliisista. Äijästä, jonka pää on puuta ja sydän rautaa. Hän on komisario Kustaa Köppönen. Hänellä on viikset ja iso maha. Kravatti roikkuu kaulalla huonosti solmittuna. Ensimmäiseksi töihin tullessaan Köppönen repäisee kravatin pois. "Ei perkele tuollaisia jaksa!" hän karjataa. Kollega viereisellä pöydällä kavahtaa. Hän on hieman nössönpuoleinen kyttä nimeltään Ilpo Ulpunen. Nuori ja terävä naispoliisi eli naiskyttä Ilona Röntsälä tulee juttelemaan Köppöselle. "Meille olisi uusi keissi hoidettavaksi. Hesan kaduilla on pöyrinyt viime aikoina uhkaava jengi, jonka jäsenet koostuvat afrikkalaistaustaisista miehistä." "Aha! Mitäs ne on tehneet?" Köppönen kysyy virnistäen. "Eivät vielä mitään suurempaa. Kävelleet ympäriinsä. Kuntoilleet", kertoo Röntsälä. "Mutta heillä on kuulemma tietoa jostain suuresta erästä huumeita ja aseita, joka on tulossa maahamme." "Jahas! Aletaas tutkimaan!...