Fanaattista rockia: tammikuuta 2020

Ehdotus bändiksi

Tässä ehdotus bändin nimeksi, levyn nimeksi ja levyn kanneksi. Saa käyttää!

Unelmieni Suomi

On kesäinen päivä Suomessa, Finland. Porukka kiskoo bisseä, tekee töitä, rokkaa, urheilee ja muuta sellaista.

Ulkomailta saapuu lähettiläs. Hän menee uljaan suomalaisen rock-ministerin juttusille. Ministerillä on pitkä fleda ja tatuointeja. Hän vaikuttaa anarkistiselta ja ahkeralta tyypiltä.

"Hei Suomen ministeriherra! Haluamme tuoda kansainvälisen upean festarin maahanne! Siitä tulisi helvetin siistiä!" hihkuu lähettiläs.

"Aha! Kuulostaa lupaavalta. Ilmeisesti kunnon rockia olisi luvassa aimo annos? Yeah?"

Lähettiläs värähtää hieman ja vilkuilee sivuilleen.

"Tuota noin... Ei nyt ihan. Ei sellaista, heh... Kyseessä on suuri pop-sensaatioiden kokoelma. Kolmekymmentä huippuartistia, joita on kuunneltu Spotyfystä 60 miljardia kertaa. Ovat mukana elokuvissa ja Pepsin mainoksissa. Ja upeat videoscreenit tulevat, ja smoothiebaarit ja elämysteltat..."

"Ei!"

"Mi...mitä, what? Anteeksi, kuinka? Tämä on hieno tilaisuus, tulisitte osaksi kansainvälistä loistoa, vanhanaikainen ummehtunut rock jäisi unholaan...ihanaa, sweet so sweet, lick this juice, mehujää..."

"Ei perkele..." murisee ministeri ja hörppää oluestaan.

"Uskomatonta. Tämä on hulluutta! Eikö raha merkitse teille mitään? Tämä on ihan pimeetä!" kiljuu lähettiläs ja heiluttaa kultaista iPadiaan, jossa on valmiina kiertueen esittelyvideo.

"Tämä...on...SUOMI!" karjaisee ministeri ja potkaisee lähettilästä mahaan. Lähettiläs putoaa hiekkakuopan pohjalle. Sieltä Yamaha-prätkillä rälläävät jätkät raahaavat hänen takaisin lentokentälle.

Punk in Finland - it rules!

Mahtavaa, olen vähän aikaa ollut nyt kirjoittamatta punk in Finland -foorumille. Se on kova palsta (anarkia, bisse, urheilu, kirjallisuus, leffat, metal, sosiaalidemokratia, you name it...) Vei vaan liikaa aikaa. Siks aatellu nyt pitää muutaman viikon tauon.

Kaikenlaisia saivartelijoita sitä onkin, jopa Tampereella, missä olen nyt viettänyt aikaa. Olen koko ajan seurannut lähempää erään muusikon touhuja. Pitää käydä "herättämään" hänet pian, sanoa pöö.

Jos ei vaan räpelletä vaan luvataan teknistä vyörytystä, sitä tehdään kaikilla aloilla! Syksy tulee, yllätyksiä tuloo... Ball and chain, you'll see... Gimme three Ford, kolme pistettä...

Haaste Jouko Piholle

Herra Piho! Elämme kiihkeitä aikoja. Suuret voimat ovat liikkeellä, sellaista avautuu jota ennen ei ole näkyvillä ollut. Olet saanut profetioita, itse asiassa tykittelet näkyjäsi ihmisten tietoon jatkuvasti. Se viittaa siihen, että olet suurmies.

Piho, Jouko. Kuva hänen nettisivuiltaan.

Mutta! Helvetin voimat nousevat - ja ne tarvitsevat terävän iskujoukon. Ja minä, Helvetillinen Rock-fanaatikko, Luciferin ritari pohjoisesta 4. piiristä, C-sektorilta, johdan uutta iskujoukkoa! Tarkoituksemme on tehdä maasta esimerkkivaltio Luciferille, vapaata sikailua ja irstailua ja tuskan tuottamista ja ankaraa krisselien dominointia. Ja ennen kaikkea: Saatanan palvontaa! Pääministerille irokeesi ja risti alassuin kaulaan - niin me haluamme asiat järjestää!

Jouko Piho ja Paavo Väyrynen. Kuva Pihon nettisivuilta.

Edes Paavo "Ikuinen Soturi" Väyrynen ei voi sinua auttaa nyt. Alan koota voimiani omaksi Rockin, Saatanan ja Sikailun jengiksi. Lyhennys esim. RSSJ. En vielä kerro, tulemmeko kentälle puolueena vai muunlaisena hurjana joukkona. Joka tapauksessa menemme sinun porukastasi ohi, jätämme sinut varjoomme kuin valtaisa sarvipäinen jättiläinen! Aaah-hahahhahaaa!

Jos näet unessa tai näyssä hahmon, joka on tumma ja savun peitossa ja pitää sormiaan näin \,,/ - se olen minä! Näkemisiin...

t. Rock Fanatic

Avoin kirje Notkealle rotalle

Hei! On tullut aika kirjoittaa avoin kirje teille, bändille nimeltä Notkea rotta. Miksi? Miksi käännän Sauronin silmää muistuttavan tarkan katseeni teihin, miksi hiljennän stereoista pauhaavaa moshattavaa punkia tai metallia, ihanaa heviä, totaalista rockia, tartun kynään ja kerron teille faktaa? Koska olette leikkineet vaarallisilla asioilla mutta ette ole ottaneet härkää metallisista sarvista. Minä neuvon, miten se tehdään.

Hommahan alkoi siitä, kun esimmäinen julkaisunne Panokset piippuun, pöhinät pönttöön julkaistiin vuonna 2002. Nimi viittasi kunnon tykitykseen ja korkeaoktaaniseen kaasutteluun. Mutta mutta. Huomasitte varmaan itsekin: yrititte valita sen hurjimman ja rankimman musatyylin, mutta puhti ei aivan riittänyt: jäitte rap-musiikkiin. Ai jai!

Sittemmin tuli Kaupungin vauhdissa -EP sekä Itä meidän-pitkäsoitto. Sen jälkeen kolmoslevy Kontula – Koh Phangan All Night Long, joka oli hieman kokeellisempaa kamaa. Siinäkään ei kuitenkaan syöksytty hurjan rockin syövereihin! Pääjäbä, nimeltään Notkea rotta, (yllätys yllätys), on myös julkaissut jotain soolomatskua.

Vuonna 2011 bändiinne liittyi rock-mies Rane Raitsikka. Jumalauta, nyt oli tilaisuus repäistä! Neljännen, vuonna 2012 ilmestyeen pitkäsoiton nimi oli...Notkea rotta. Mitä, what! Yritittekö samaa kuin Metallica "Black albumilla"? Ei se niin vain käy! Räppi hallitsi yhä... Voimat taisivat loppua kesken. Peto oli yhä häkissä.

Ja sitten: vuonna 2014 päätitte muuttua bändiksi Atomirotta. Nuclear war? Lähteekö? Ei...löysää kamaa tuli vieläkin. Osa jengistä oli poissa, kolmeko teitä jäi. Yrititte vakuuttaa hurjaa rock-porukkaa esiintymällä anarkistisessa Tuskassa. Epäonnistuitte.

Ja erittäin tärkeä pointti: nimenne yrittää olla iskevä ja raju: Notkea rotta. Mutta sekin jää puolitiehen. Rotta voi kyllä olla nopea ja purra mutta vähän onneton se on. Parempi olisi: Uljas kotka, Raivohullu leijona, Mielipuolinen karhu, Dominoiva härkä. Mutta ehkä teillä menisi sisu kaulaan, jos yrittäisitte muuttaa nimenne astetta rankemmaksi.

Se aiheesta tällä kertaa. Hyvää jatkoa teille kuitenkin. Voimaa ja terveyttä ja menestystä!